Rahastoihin 440 miljoonaa euroa uusia sijoituksia

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuun aikana nettomääräisesti 440 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Markkinoiden turbulenssin seurauksena rahastopääoma kuitenkin supistui yli miljardilla eurolla. Kuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu arvo oli 116,7 miljardia euroa.

Eniten uusia sijoituksia kertyi lyhyen koron rahastoihin, yhteensä 295 miljoonaa euroa. Tämä on tyypillistä epävarmoina aikoina, kun sijoittavat etsivät suojaa markkinoiden heilunnalta. Osakerahastoihin sijoitettiin 265 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 40 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 26 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoista sen sijaan lunastettiin 186 miljoonaa euroa. Oletettavasti pitkän koron rahastoista on siirretty varoja lyhyen koron rahastoihin.

Helmikuun alussa Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla nähtiin raju korjausliike, jonka sysäsi liikkeelle inflaatio-odotusten nousu. Hermoilu levisi nopeasti myös muualle maailmaan. Osakemarkkinoilla onkin siirrytty pitkään jatkuneen tasaisen nousun jälkeen normaalimpaan markkinaympäristöön, joka tarkoittaa kurssien suurempaa heiluntaa. Pitkien korkojen nousu taittui, mutta korkotaso on nyt etenkin Yhdysvalloissa selvästi viime vuotta korkeampi.

Politiikka on palannut jälleen sijoittajien huolenaiheeksi. Presidentti Trumpin protektionistiset aikeet asettaa tuontitulleja alumiinille ja teräkselle muistuttavat kauppasodan mahdollisuudesta. Kauppasota saattaisi leimahtaa, jos muut maat vastaisivat USA:n toimenpiteisiin asettamalla omia tuontitullejaan. Maailmankauppa ja sen myötä globaali talouskasvu kärsisivät tällaisesta suuresti.

Italian parlamenttivaaleissa kansallismielisten populistipuolueiden voitto tarkoittanee hankalia ja pitkiä hallitusneuvotteluja. Italia on kansantalouden koolla mitattuna EU:n neljänneksi suurin jäsenmaa ja se on suurista jäsenmaista velkaantunein. Siten ei ole yhdentekevää, minkälaisen suunnan Italia ottaa muun muassa EMU:n kehittämiseen liittyvissä neuvotteluissa.
”Markkinoilla totutellaan nyt viime vuosia suurempaan heiluntaan. Rahastosijoituksissa tämä näkyy käteispainojen nousuna; varoja on siirretty lyhyen koron rahastoihin. Toisaalta Pohjois-Amerikan osakerahastoihin tehtiin runsaasti uusia sijoituksia, eli korjausliike nähtiin myös ostomahdollisuutena”, arvioi johtava asiantuntija Elina Salminen Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa eniten uutta pääomaa kertyi Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin, yhteensä 274 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät suomalaisiin yrityksiin sijoittavat osakerahastot 10,2 prosentin tuotolla. Suomi-rahastot menestyivät parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 1,0). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoista pääasiassa lunastettiin pääomia, mutta globaalisti sijoittaviin luokiteltuihin yrityslainoihin ja euroalueen valtionlainoihin sijoittaviin rahastoihin kertyi myös uusia sijoituksia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat 3,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla mitattuna (Sharpe 12 kk 3,0).