Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuun aikana nettomääräisesti 534 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettu rahastopääoma nousi kaikkien aikojen toiseksi korkeimmalle tasolleen, 100,2 miljardiin euroon. Rahastopääoman noususta 2,4 miljardia euroa perustui suotuisaan markkinakehitykseen.

​Pitkästä aikaa kaikkien rahastoluokkien nettomerkinnät jäivät positiivisiksi. Eniten uutta pääomaa keräsivät pitkän koron rahastot, joihin sijoitettiin 332 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 110 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 59 miljoonaa euroa, vaihtoehtoisiin rahastoihin 20 miljoonaa euroa ja osakerahastoihin 13 miljoonaa euroa.

Ensimmäinen puoli vuotta on ollut markkinoilla erittäin volatiili. Kaiken lisäksi kesäkuinen Brexit-äänestys aiheutti poliittisen shokin Euroopan Unionin ympärille sekä voimakkaan reaktion osakemarkkinoilla. Etenkin Eurooppalaiset osakkeet laskivat voimakkaasti ja punnan kurssi heikentyi huomattavasti. Alkushokin jälkeen osakkeet nousivat kuitenkin vahvasti. Heinäkuussa pahimmat pelot Brexitin ympäriltä ehtivät laskeutua ja osakkeet jatkoivat nousuaan. Osakerahastoissakin nähtiin ensimmäinen positiivinen kuukausi uusissa sijoituksissa sitten helmikuun.

Eri arvioiden mukaan talouden kokonaiskuva pysyy vaatimattomana. Moni osa voi kuitenkin paremmin pitkästä aikaa. Muun muassa Suomessa investointien odotetaan lievästi elpyvän. Yhdysvalloissa heinäkuu osoitti talouden olevan vahvassa kunnossa. Seuraava liike ohjauskorolle tuleekin siellä olemaan ylöspäin. Lisäksi meneillään oleva tuloskausi on osoittautunut Yhdysvalloissa hyväksi. Euroopassa tilanne vaikuttaa myös positiiviselta.

Heinäkuun lopussa Euroopan pankkiviranomainen EBA julkaisi stressitestit, jotka testasivat pankkien vakavaraisuuden kehitystä eri skenaarioissa. Testitulosten perusteella eurooppalaisten pankkien kunto on nyt parempi kuin vielä muutama vuosi sitten. Etenkin Suomessa ja Pohjoismaissa pankit ovat vahvassa kunnossa. Kokonaisuutena testit eivät täysin poistaneet sijoittajien huolia Euroopan pankkien tilasta. Varsinkin Etelä-Euroopan pankkijärjestelmän kunto aiheuttaa epävarmuutta markkinoille.

”Talouden tila ei ole vielä suuremmassa käänteessä. Eri mittarit osoittavat kuitenkin luottamuksen parantumista ja varovaista elpymistä. Monta huolta siis pysyy mutta monet huolet ovat myös hälventyneet,” arvioi Finanssialan Keskusliiton analyytikko Valtteri Vuorio.

Osakerahastoista eniten uutta pääomaa keräsivät heinäkuussa Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot, yhteensä 57 miljoonaa euroa. Huonoiten pärjäsivät Eurooppaan sijoittavat rahastot, jotka menettivät yhteensä 89 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsi Suomeen sijoittava osakerahastoluokka 2,9 prosentin tuotolla. Myös Sharpen mittarilla parhaiten pärjäsivät Suomeen sijoittavat osakerahastot (Sharpe 12 kk 0,16). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa uutta pääomaa virtasi etenkin euroalueen valtiolainoihin ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin, noin 94 miljoonaa euroa kumpaiseenkin. Vuoden tarkastelujaksolla mitattuna pitkän koron rahastoista heinäkuussa parhaiten menestyi euroalueen valtionlainoihin sijoittava rahastoluokka 5,6 prosentin keskimääräisellä vuosituotolla. Sharpen mittarilla parhaiten menestyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka (12 kk Sharpe 1,6).