Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma laski lokakuussa 102,6 miljardista eurosta 102,5 miljardiin euroon. Rahastopääoman laskusta 562 miljoonaa euroa perustui epäsuotuisaan markkinakehitykseen. Uusia sijoituksia tehtiin lokakuussa 411 miljoonaa euroa.

Eniten uutta pääomaa kertyi lyhyen koron rahastoihin, joihin sijoitettiin 217 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin 143 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 135 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 33 miljoonaa euroa. Lunastuksia tehtiin pitkän koron rahastoista, joista lähti nettomääräisesti 117 miljoonaa euroa.

Kolmannella kvartaalilla yritysten tuloskunto Suomessa oli jokseenkin vaatimaton, Euroopassa suhteellisen odotettu. Yhdysvalloissa luvut olivat positiivisia. Tämä ei kuitenkaan näkynyt lokakuun nettomerkinnöissä pohjoisamerikkalaisiin osakerahastoihin.

Lokakuuta varjostivat jo puuduttavaksikin tituleeratut Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Pohjoisamerikkalaisista osakerahastoista on viimeisen kahden kuukauden aikana vedetty enemmän sijoituksia, kuin sinne on laitettu. Tämä voi osaltaan liittyä siihen, että Trump mahdollisena presidenttinä hermostuttaa markkinoita Clintonia enemmän.

Pohjoisamerikkalaisten osakerahastojen nettomerkintöihin voi vaikuttaa myös odotus Yhdysvaltain keskuspankin FEDin koronnostosta. Markkinoilla on odotettu jo kuukausia, että FED aloittaa ohjauskoron noston joulukuussa. Yhdysvaltojen talouden tila on asteittain elpynyt, kun talouskasvu on parantunut, työttömyys on erittäin alhainen ja yksityinen kulutus on kasvanut. Tämän vuoksi FEDin odotetaan lopettavan pitkään jatkuneen elvyttävän politiikkansa.

Koronnosto vahvistaisi dollaria euroon nähden mutta kasvattaisi myös heiluntaa osakemarkkinoilla. Lyhyellä aikavälillä koronnosto todennäköisesti laskee osakekursseja. Se antaa myös tärkeän signaalin siitä, että Yhdysvaltojen talous on vauhdittumassa, mikä antaisi muun muassa potkua Suomen vientiin.

”Yhdysvalloista odotetaan nyt monenlaisia signaaleja. Pian ratkeavat presidentinvaalit kertovat yhteiskunnan arvoista, ja mahdollinen ohjauskoron nosto maailmantalouden veturin käynnistymisestä”, arvioi Finanssialan Keskusliiton analyytikko Valtteri Vuorio.

Osakerahastoissa suurimmat nettomerkinnät, yhteensä 112 miljoonaa euroa, tehtiin Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin. Eniten lunastuksia oli Pohjois-Amerikkaan sijoittavissa rahastoissa, 97 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsi kehittyviin markkinoihin sijoittava osakerahastoluokka 10,8 prosentin tuotolla. Sharpen mittarilla parhaiten pärjäsivät Suomeen sijoittavat osakerahastot (Sharpe 12 kk 0,6). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa uutta pääomaa sijoitettiin eniten euroalueen valtionlainoihin, 82 miljoonaa euroa. Vuoden tarkastelujaksolla mitattuna pitkän koron rahastoista parhaiten menestyi kehittyviin markkinoihin sijoittava rahastoluokka 8,6 prosentin keskimääräisellä vuosituotolla. Sharpen mittarilla menestyi parhaiten euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka (12 kk Sharpe 2,1).