Rahastoista lunastettiin yli miljardi euroa syyskuussa

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin syyskuussa nettomääräisesti yhteensä yli miljardi euroa. Suurin osa lunastuksista kohdistui osakerahastoihin. Kuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu arvo oli 115,8 miljardia euroa.

Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, jotka menettivät yhteensä 559 miljoonaa euroa. Lyhyen koron rahastoista lunastettiin lähes yhtä paljon, 467 miljoonaa euroa. Ainoastaan yhdistelmärahastoihin ja vaihtoehtoisiin rahastoihin tehtiin enemmän uusia sijoituksia kuin niistä lunastettiin.

Kauppasotanokittelu jatkui syyskuussa. Presidentti Trump ilmoitti ottavansa käyttöön tullit 200 miljardin dollarin arvoiselle Kiinan tuonnille, johon Kiina vastasi asettamalla 60 miljardin dollarin vastatullit. Tähän oltiin kuitenkin jo varauduttu, eivätkä ilmoitukset aiheuttaneet markkinoilla suuria liikkeitä. Syyskuun lopulla Yhdysvallat pääsi Kanadan kanssa sopuun uuden vapaakauppasopimuksen päälinjoista.

Rahoitusolosuhteet kiristyvät edelleen, kun Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nosti odotusten mukaisesti ohjauskorkoaan. Lisäksi keskuspankin tase supistuu, vaikkakin hyvin hitaasti. Lyhyet korot ovat rahapolitiikan kiristyessä kivunneet ripeästi ylöspäin: USA:n 2-vuotisen lainan korko noteerattiin syyskuun lopulla jo 2,81 prosenttiin ja ero suhteessa 10-vuotiseen lainaan on kaventunut alle 0,3 prosenttiyksiköön. Tämä on pienin korkoero sitten vuoden 2007. Keskuspankki reagoi talouden korkeasuhdanteeseen: talous on kasvanut ripeällä vauhdilla ja työttömyys on painunut jo alle neljän prosentin. Osakekurssit jatkoivat nousuaan USA:ssa.

Euroopassa talouskasvu ja inflaatio on Atlantin takaista hitaampaa. Tämän vuoksi rahapolitiikan normalisointi etenee verkkaisemmin. Euroopan keskuspankin EKP:n ensimmäisen ohjauskoron noston odotetaan tapahtuvan ensi vuoden kesällä. Arvopaperien osto-ohjelma päättyy vuoden vaihteessa, mutta keskuspankin tase supistunee hyvin hitaasti erääntyneiden lainojen uudelleensijoitusten vuoksi. Lisäjännitystä Eurooppassa on tuonut Italian finanssipolitiikan löyhentämissuunnitelmat, jonka vuoksi Italian valtionlainan korot ovat revenneet suhteessa Saksaan.

”Parhaat tuotot on viime aikoina saatu Pohjois-Amerikan rahastoista. Sen sijaan kehittyvät taloudet ovat pärjänneet heikommin. USA:n rahapolitiikan kiristyminen, korkojen nousu ja dollarin vahvistuminen näkyvät haasteena useissa kehittyvissä talouksissa, etenkin jos ne ovat vaihtotaseeltaan alijäämäisiä ja velkaantuneet dollareissa. Pääomia on virrannut kehittyvistä maista Yhdysvaltoihin ja useiden maiden valuutat ovat heikentyneet suhteessa dollariin”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin Suomeen sijoittavista osakerahastoista, yhteensä 353 miljoonaa euroa. Myös suurin osa muista osakerahastoluokista menetti pääomia. Ainoastaan Japaniin ja Pohjois-Amerikkaan virtasi enemmän uusia varoja kuin niistä lunastettiin. Parhaaseen euromääräiseen vuosituottoon ylsivät Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot, keskimäärin 16,3 prosentin tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 1,2). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa eniten varoja kertyi luokiteltuihin globaaleihin yrityslainoihin, yhteensä 117 miljoonaa euroa. Sen sijaan euromääräiset luokitellut yrityslainat menettivät eniten pääomia. Joukkolainojen tuotot ovat jääneet hyvin vaatimattomiksi kautta linjan: parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat 0,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9).